Valppautta laskutusosoitteen tai tilinumeron muutostilanteisiin

Yritysten väliseen maksuliikenteeseen liittyvän saajan tilitiedon muuttaminen on nyt laajasti käytetty tekomuoto saada yritys suorittamaan sinällään oikeaa saatavaa rikollisten pankkitileille.
Esimerkiksi yrityksen ostolaskuun liittyvän suoritus voi siirtyä väärälle tilille tekaistuilla laskutusosoitteen tai tilinumeron muutosilmoituksella, jolloin yrityksen oikea laskuttaja jää ilman suoritusta. Rikolliset ovat myös onnistuneesti tehtailleet oikeannäköisiä laskuja, jotka saapuvat postitse maksajalle. Tekijät ovat voineet anastaa yritysten laskuja sisältävää kirjepostia Postin kirjelaatikoista. Anastettuihin laskuihin on väärennetty laskun saajan tietoja tilinumeron osalta ja lähetetty lasku eteenpäin seurauksella, että laskun maksaja on erehdyksessä maksanut maksusuorituksen väärälle tilille
Tilinumeron muutosilmoitus voidaan myös lähettää oikean liikekumppanin sähköpostiosoitetta erehdyttävästi muistuttavasta osoitteesta (käytännössä näkyy saajalle samana sähköpostiosoitteena, kuin laskuttajalta saapuneet aidotkin viestit). Liitteenä voi olla jopa aito tai aitoa laskua muistuttava lasku. Ilmoitettu uusi Tilinumero voi ohjata Itä-Eurooppalaisille pankkitileille, mutta tilinumero voi myös näyttää Suomessa operoivan pankin tilinumerolta. Tällaiset sähköpostit ovat tyypillisesti hyvin kirjoitettuja, jolloin vastaanottajan on vaikea havaita viestin huijauksellista tarkoitusperää.

Väärille tileille maksettuja rahoja on vaikea saada takaisin, ja tappio voi jäädä maksavan yrityksen kannettavaksi.

Nyt liikkeellä on ollut myös paljon kirjeitä, jotka muistuttavat esimerkiksi viranomaiskirjeitä ja joilla yritetään saada vastaanottajaa tilaamaan turhia maksullisia palveluita vastaamalla kirjeeseen. Näihin kirjeisiin ei kannata vastata.

Miten suojautua rikolliselta toiminnalta?

– Mikäli saat huijaukselta vaikuttavan kirjeen tai viestin, voit varmistaa lähetyksen aitouden soittamalla puhelimitse laskuttajan tai viranomaisen virallisiin numeroihin. Kirjeessä tai sähköpostissa ilmoitettuihin yhteystietoihin ei kannata luottaa, eikä sähköpostiin kannata vastata
– Tarkista maksetuista laskuista, oletko jo suorittanut kyseisen saatavan oikealle laskuttajalle (esimerkiksi samat ulkomaille menevät laskut saattavat mennä järjestelmän läpi usean kerran)
– Ohjeista maksatuksesta vastaavat työntekijäsi olemaan erityisen valppaina kaikkia tilinumeron muutosilmoituksia ja epäilyttäviä tai kahteen kertaan suoritettavia laskusaatavia kohtaan
– Mikäli lasku osoittautuu huijaukseksi ja olet ehtinyt jo maksamaan laskun, ole yhteydessä pankkiisi välittömästi.  Tee poliisille rikosilmoitus ja ilmoita laskuttajalle siitä, että heidän nimissään lähetellään kirjeitä/sähköposteja.
Paytrail

Osinkojen verotus vuonna 2016

Vuonna 2016 pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon saakka 30 %, ylimenevästä osasta 34 %. Luovutustappiot saa jatkossa vähentää mistä tahansa pääomatulosta.

Osinko pörssiyhtiöstä

Tavallisen sijoittajan saama osinko on edelleen osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön saamasta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa, josta veroa menee 30 %. Mikäli osingon ja muiden pääomatulojen yhteismäärä on verovuonna suurempi, kuin 30 000 euroa, menee veroa 30 000 euron ylittäviltä osin 34 %. Yksityishenkilön saamasta osingosta 15 % on verovapaata tuloa.

Osinko

Listaamattomissa yhtiöissä verotus määräytyy yhtiön nettovarallisuudesta lasketun vuotuisen tuoton perusteella jaettuun ansio- ja pääomatulo-osuuteen. Mikäli osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa (kattona tässä 150 000 e osinkotulo/vuosi/verovelvollinen), on osingosta 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Mikäli edellämainittu 150 000 e:n raja ylittyy, on osingosta 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Listaamattoman yhtiön tulee toimittaa ennakonpidätys yksityishenkilölle maksamistaan osingoista, joka on 5,5 % (ja mikäli osinko ylittäää 150 000 e, ennakonpidätys on 28 %).

Työpanososinko

Koko osinko katsotaan ansiotuloksi, jos osingon jakautumisperusteena on osingonsaajan tai tämän vaikutuspiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Kuitenkaan osinko ei ole työpanososinkoa pelkästään sen perusteella, että yhtiön tulos on kertynyt osingonsaajan työskentelyn perusteella. Työpanososinko katsotaan sen henkilön ansiotuloksi, jonka työpanoksesta on kyse. Työpanososinkoa maksettaessa yhtiön on suoritettava ennakonpidätys, mutta yhtiö saa vähentää suorittamansa työpanososingot omassa verotuksessaan.

Yksityishenkilö maksaa osinkotulosta veron sinä vuonna, kun osinko on maksettavissa.

Kirjoittaja on Law1 lakimies, osakas Miia Lavonen. Mikäli haluatte julkaista bloggauksiamme sivuillanne, laitattehan tiedon sähköpostilla info(at)law1.fi

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑