Nyt taisin sanoa vähän liikaa…

Yrityksen työntekijä osallistuu yrityksessä prosessin kehittämiseen. Yritys on liikekumppaninsa kanssa allekirjoittanut salassapitosopimuksen koskien liikekumppanin liikesalaisuuksia. Jossain  vaiheessa työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle töihin kehittämään samankaltaista prosessia. Tästä herää kysymys: viekö työntekijä mukanaan liikesalaisuuden? Ja seuraava kysymys, viekö työntekijä  mukanaan yrityksen liikekumppanin liikesalaisuuden? Kuka korvaa yritykselle aiheutuneet vahingot?

Ja kuka korvaa yrityksen liikekumppanille aiheutuneet vahingot?

Tai entäpä jos työntekijä lähtee iloisesti viettämään iltaa anniskeluravintolaan ja tulee niin kutsutusti puhuneeksi ohi suunsa?

Liikesalaisuudet ovat yrityksille tärkeää aineetonta omaisuutta. Siinä missä immateriaalioikeudet, kuten patentti- ja tekijänoikeudet, rekisteröidään ja ne tuottavat haltijalleen yksinoikeuden, liikesalaisuudet ovat viime kädessä sopimusteknisin menetelmin salassa pidettävää tietoa.

Patentointi on kallista sekä aikaavievää, joten pk-yritysten kynnys lähteä hakemaan patenttia jäänee korkeaksi. Ratkaisuna tähän on mahdollista miettiä nk. pikkupatenttia, halvempaa ja nopeampaa ratkaisua. Usein käytetty ratkaisu ovat salassapitosopimukset.

Nykyisellään liikesalaisuuksista säädetään Suomessa laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa, työsopimuslaissa sekä rikoslaissa. Rikoslaki kattaa työntekijän yrityssalaisuuksien rikkomiset vielä kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Rikoslain antama  turva on siten merkittävä, sillä jopa 90 prosenttia tuomioistuimissa käsitellyistä yrityssalaisuuksien loukkaamisista tehdään työsuhteen päättymishetkellä tai kahden vuoden sisällä työsuhteen päättymisen jälkeen (lähde Elinkeinoelämän keskusliitto).

Euroopan Unionista on tuloillaan liikesalaisuusdirektiivi. Suomessa se näyttäisi tuovan hieman enemmän turvaa pk-yrityksille erityisesti työntekijöiden aiheuttamien liikesalaisuuksien väärinkäytösten osalta ja suojaavan kilpailijoiden tahoilta tulevia oikeudenloukkauksia vastaan.

Ainakin direktiivi näyttäisi mahdollistavan suuremmat vahingonkorvaukset, kuin mitä suomalaisen voimassaolevan oikeuden mukaan on totuttu näkemään.

Miia Lavonen, lakimies, osakas, Law1

Mainokset

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: