We are living in a material world and we have immaterial rights!

Lähes kaikilla suomalaisilla yrityksillä on immateriaalioikeuksia (kansainvälisesti käytetään termiä IPR, eli immaterial property rights). Immateriaalioikeudellisina nk. vahvoina suojakeinoina tunnetaan patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tuotemerkit. Muita immateriaalioikeuksiksi laskettavia oikeuksia ovat esimerkiksi tekijänoikeudet ja verkkotunnukset.

Tärkein käytännön askel aloittavan yrityksen immateriaalioikeuksien suojaamiseen on salassapito varsinkin ennenkuin immateriaalioikeudet ovat suojattuja.

Immateriaalioikeuksien kartoittamista yrityksessä on syytä lähteä pohtimaan jo yrityksen perustamisvaiheessa. Immateriaalioikeuksien suojaamiseen on hyvä varustautua toimenpiteillä jo heti yrityksen perustamisen yhteydessä. Suurimmat ongelmat syntyvät usein jo perustamisvaiheessa, jos yrityksessä jätetään kartoittamatta immateriaalioikeuksien olemassaolo sekä suojantarve, tai jos asioita yritetään hoitaa itse ilman tarpeellista asiantuntemusta.

Yrityksen tulee alkaa suojan tarpeen kartoitus selvittämällä, mitä suojattavaa yrityksellä on. On syytä käydä läpi, mitä on suojattavissa (esimerkiksi tavaramerkki, patentti, malli tai verkkotunnus). Seuraava askel on suojaustoimenpiteistä päättäminen, eli päätös siitä, mitä suojataan ja millä keinoin sekä suojaustoimenpiteiden vireillesaattaminen.

Suojaustoimenpiteisiin valmistautuminen edellyttää koko yrityksen laajuista salassapitoa. Valmistavana toimena kannattaa myös ryhtyä rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen (esimerkiksi TEKES, Keksintösäätiö, pääomasijoittajat jne).

Yrityksen tulee huomioida immateriaalioikeutensa uusissa ja jo olemassaolevissa sopimuksissa. Immateriaalioikeuksien huomioiminen sopimuksissa, kuten toimeksianto- ja yhteistyösopimuksissa sekä myös työsopimuksissa on hyvä aloittaa jo yrityksen ensimmäisiä sopimuksia tehtäessä. Sopimukset ovat oikein laadittuina tärkeässä asemassa ratkottaessa kysymyksiä siitä, kenelle immateriaalioikeudet kuuluvat. Vaikka toistaiseksi oikeusprosessit ovat käytännössä olleet harvinaisia immateriaalioikeuksien loukkausten osalta, johtuen erimielisyyksien ratkaisemisesta joko neuvottelu- tai välimiesteitse, on hyvä varautua jo etukäteen mahdollisiin ongelmiin laatimalla asianmukaiset ja aukottomat sopimukset mahdollisine sopimussakkoineen.

Sopimuksia

Lisenssi- eli käyttöoikeussopimuksen sisältö määräytyy lisensoinnin kohteen, osapuolten tarkoituksen sekä kilpailuoikeudellisten edellytysten perusteella.

Tekijänoikeus luovutetaan sopimuksella yleensä siten, että luovutus sisältää tekijänoikeuden hyödyntämisen tietyssä yhteydessä. Mikäli halutaan sovittavan, että luovutuksensaaja saa myös tekijänoikeudet, on tästä muistettava sopia erikseen.

Mahdollisia ongelmatilanteita

Yritys laskee liikkeelle keksinnön sisältävän tuotteen suojaamattomana. Tästä aiheutuu uuden tuotteen helppo kopioitavuus, kilpailijat ryhtyvät tekemään kopioita ilman tuotekehityskustannuksiin satsaamista ja näin kopiota voidaan myydä edullisemmalla hinnalla.

Yritys laskee liikkeelle uuden tuotteen, jonka nimi on sekoitettavissa kilpailijan jo olemassaolevaan tavaramerkkiin. Tuote on vedettävä pois markkinoilta ja markkinointi uudella nimellä on aloitettava alusta. Lisäksi tuotteen liikkeellelasku viivästyy.

Verkkokauppaa harjoittavan yrityksen internet-sivuilla julkaistaan tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Yritys joutuu sulkemaan kotisivut sekä muokkaamaan niitä sillä seurauksella, että kaupankäynti viivästyy.

Immateriaalioikeuksien loukkaaminen

Immateriaalioikeudet ovat luonteeltaan kielto-oikeuksia, joten mikäli joku loukkaa immateriaalioikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa. Tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien loukkauksista voi myös seurata rikosoikeudellisia seurauksia, kuten esimerkiksi tekijänoikeusrikos. Loukkaajan on lisäksi suoritettava kohtuullinen hyvitys menettelynsä johdosta aiheutuneista taloudellisista vahingoista (vaikka loukkaaja ei olisi tiennytkään loukkaavansa toisen oikeutta) ja mikäli loukkaaja on tieten loukannut toisen oikeutta, tulee loukkaajan korvata myös kaikki muukin menetys.

Väliaikainen kielto

Turvaamistoimena tilanteessa, jossa on vaarana, että vastapuoli hävittää omaisuuttaan tai vaarantaa toisen saatavan, voidaan käyttää tuomioistuimen määräämää väliaikaista kieltoa. Myös immateriaalioikeuksien loukkaamisen yhteydessä on mahdollista hakea turvaamistoimea. Väliaikaista kieltoa voidaan tehostaa uhkasakolla ja esimerkiksi patenttien loukkaamista koskevissa tilanteissa tuomioistuin voi kantajan pyynnöstä kieltää yksinoikeuden käyttämisen.

Immateriaalioikeudet

Patentti: yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen käyttöön. Suomessa patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta (käsittelyaika 2-3 vuotta). Eurooppapatentti on voimassa Euroopan alueen maissa ja kansainvälisen Patent Cooperation Treatyn kautta suojaa saa koko maailmaan. Patentilla suojattavan keksinnön tulee olla uusi sekä teollisesti sovellettavissa.

Hyödyllisyysmalli eli ”pikkupatentti”: yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen käyttöön. Keksinnöllisyystaso matalampi kuin patentissa sekä rekisteröintiprosessi on nopeampi. Vastaavasti hyödyllisyysmallin voimassaoloaika on patentin voimassaoloaikaa lyhyempi. Hyödyllisyysmallia haetaan Patentti- ja rekisteröintihallitukselta.

Tavaramerkki: yksinoikeus rekisteröidyn tavaramerkin käyttöön ja oikeus kieltää sekoittavien merkkien käyttö. Suomessa tavaramerkin rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta ja Euroopan Unionin alueella OHIM:in kautta voi hakea yhteisön tavaramerkkiä. Tavaramerkin tulee erottua ilman sekoittamisen vaaraa kilpailijoiden tuotteista tai palveluista ja se voi olla esimerkiksi yksittäinen sana, kuvio, nimi tai muu vastaava.

Mallioikeus: tuotteen ulkomuodon rekisteröinti, jolla saadaan yksinoikeus tiettyyn muotoiluun (myös tuotteen yksityiskohta tai osa). Tuote voi olla käyttö- tai koriste-esine, mutta myös esimerkiksi graafinen symboli tai logo. Suomessa mallioikeutta haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta ja Euroopan unionin alueelle voi hakea OHIM:ilta tai WIPO:lta yhteisömallioikeutta. Mallioikeus on myytävissä ja lisensoitavissa.

Verkkotunnus eli domain: verkkotunnuksella tarkoitetaan internet-osoitetta (esimerkiksi www.law1.fi). Viestintävirasto pitää rekisteriä fi -maatunnukseen päättyvistä verkkotunnuksista. Verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä eikä muistuttaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä (jos merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa). Nykyään verkkotunnuksia säätelee Suomessa tietoyhteiskuntakaari.

Tekijänoikeus: suojaa kirjallisia ja taiteellisia teoksia. Tekijänoikeuden on oltava itsenäinen sekä omaperäinen ja ilmennettävä tekijän luovaa panosta. Tekijänoikeussuojan kohteena voi olla esimerkiksi kirja, esitys, sävellys, näytelmä, elokuva, valokuva tai muu kuvataideteos tai tietokoneohjelma. Tekijänoikeus kuuluu teoksen tekijälle (aina luonnollinen henkilö, mutta yritys voi saada tekijänoikeuden sopimusteitse, esimerkiksi työsopimukseen otetulla lausekkeella). Tekijänoikeuden saamiseksi ei vaadita rekisteröintiä.

Kirjoittaja on Law1 lakimies ja osakas

Mainokset

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: