How to start up a start-up? Aloittelevan yrityksen muistilista!

Yritystä perustettaessa on hienon liikeidean ja toiminnan tuottavan pyörittämisen lisäksi syytä miettiä muutamaa käytännön seikkaa. Me autoimme Sinua kokoamalla tärkeitä huomioitavia asioita muistilistaksi.

1. Osakassopimukset

Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen sopimus. Osakassopimuksesta ei ole lainsäädännöllä säädetty, mutta selkeyttääkseen yrittäjien keskinäistä asemaa on erittäin suositeltavaa laatia osakassopimus osakkaiden välille.

Osakassopimuksella sovitaan tavanomaisesti yhtiön hallinnosta ja päätöksenteosta, varojen jakamisesta ja osakkeen luovuttamista koskevista periaatteista. Sopimuksella voidaan tarpeen mukaan sopia esimerkiksi yhtiön johdon kokoonpanosta, päätöksenteosta yhtiöiden asioiden hoitamiseksi, yhtiön asioiden hoidossa syntyvien erimielisyyksien ratkaisemisesta, osakassopimuksen rikkomisen sanktioista ja yhtiön toiminnan muutoksista, kuten yhtiön toiminnan alasajosta tai yrityskauppajärjestelyistä.

Aloitteleville yrittäjille huolellisesti laadittu osakassopimus on tulevaisuuden turva, sillä esimerkiksi erimielisyyksien syntyessä ne voidaan ratkaista osakassopimuksessa sovitunmukaisesti, jolloin yrityksen toiminta ei kaadu tilanteeseen, jossa yrittäjät eivät pysty syystä tai toisesta tekemään yritystoiminnan jatkumisen kannalta elintärkeitä päätöksiä.

Huomionarvoista on, että uudet osakkeenomistajat tulee muistaa vielä erikseen sitouttaa osakassopimukseen, sillä osakassopimus ei automaattisesti tule heitä sitovaksi.

2. Yritysmuoto

Suomalaisella yrittäjällä on valittavinaan yritysmuodoksi toiminimi, henkilöyhtiö (avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) tai pääomayhtiö (osakeyhtiö).

Yhtiömuoto on yleensä vapaasti valittavissa.

Toiminimi on helpoin tapa ryhtyä pienimuotoiseen tai sivutoimiseen yritystoimintaan. Toiminimellä operoitaessa on huomioitava se että yrittäjä on yrityksen toiminnasta henkilökohtaisessa vastuussa omalla omaisuudellaan. Toisaalta toiminimi on yrityksen pyörittämisen kannalta helppo vaihtoehto.

Henkilöyhtiössä ainakin osa yhtiömiehistä vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Osakeyhtiön osakkeenomistajan vastuu puolestaan rajoittuu yhtiöön sijoitettuun pääomaan (yksityisen osakeyhtiön osakepääoman minimi on 2500 euroa). Tämä tarkoittaa myös esim. vahingonkorvausvastuun siirtymistä yhtiön harteille. Toisaalta osakeyhtiössä yhtiön varoja on mahdollista jakaa vain osakeyhtiölaissa säädetyillä tavoilla, ja nk. paperitöiden määrä on osakeyhtiössä henkilöyhtiötä suurempi. Osakeyhtiö on yhtiöiden lukumäärässä ja liiketoiminnan laajuudessa mitattuna selvästi Suomen suosituin yhtiömuoto.

Yhtiömuotoa on mahdollista myöhemmin muuttaa, mutta siihen liittyy oma vaivannäkönsä. Näin ollen voi olla järkevää jo heti aluksi valita yritysmuodoksi osakeyhtiö.

3. Yrityksen sopimukset

Yritystoimintaan kuuluu lähes poikkeuksetta operointia muiden toimijoiden kanssa. Näihin tilanteisiin on syytä varautua jo ennakolta laatimalla sopimusasiakirjoja, joissa on huomioitu esimerkiksi toimitusehdot, maksun suorittamista koskevat seikat ja seuraamukset, maksun suorittamatta jättämisestä, mahdollinen vastuunrajoituslauseke sekä muut tärkeät seikat.

Sopimuksia tehdään esimerkiksi ostajien, vuokralaisten, jälleenmyyjien jne. kanssa, ja yhteistyön sujuvan toimimisen kannalta on hyvä panostaa etukäteen laadukkaisiin sopimuksiin, sillä nämä voivat pelastaa monelta kalliilta oikeusprosessilta.

Erityisen tärkeää on laatia hyvät työsopimukset työntekijöiden kanssa kirjallisesti.

4. Verotus

Verotuksen suhteen yrittäjän kannattaa olla tarkkana. Varsinkin toiminnan alussa maksettu pieni ennakkovero voi tulla maksettavaksi jälkiveroina maksuun yllättävän suurina summina. Toisaalta taas on turhaa maksaa liikaa verottajalle varsinkin toiminnan alussa, jolloin rahalla olisi muutakin käyttöä.

Yrityksen veroista aloittelevalle yritykselle ensimmäisenä eteen tulevat ennakkoverot (maksetaan joka kuukauden 23. päivä). Ennakkovero on veroa, jonka yritys maksaa liiketoimintansa tuloksesta. Aloittavalle yrityskelle ennakkovero määrätään yrityksen YTJ-rekinsteröinti-ilmoituksen yhteydessä tehtävän tuloarvion mukaisesti. Toimivan yrityksen ennakkovero puolestaan määräytyy edellisen vuoden veroilmoituksen perusteella tuloksen mukaan.

Arvonlisävero, joka on 0 % – 24 % toiminnasta riippuen, maksetaan joka kuukauden 12. päivä Verotilille.

Työnantajatilitykset, jotka sisältävät palkoista maksettavan sairausvakuutusmaksun ja palkasta pidätettävän veron, maksetaan palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä samalla arvonlisäverin kanssa Verotilille.

Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Toisaalta perusperiaate on, että kaikki elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa suorasti tai epäsuorasti edistävät menot ovat vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisuuteen ei vaikuta se, tuottaako meno todella tuloa.

Yllä esitetyn pelkistetyn esityksen lisäksi toimialakohtaisesti on syytä tutustua tarkemmin oman yrityksen verotukseen. Verotuskysymykset monimutkaistuvat, mikäli yritys esim. vuokraa kiinteistöjä tai asuntoja, omistaa arvopapereita tai osakkeita tai joudutaan miettimään myyntivoiton verotusta.

5. Yrittäjä työnantajana

Työnantajan on ilmoittauduttava työnantajarekisteriin, kun se aloittaa säännöllisen palkanmaksun ja sen palveluksessa on kalenterivuoden aikana joko vähintään kaksi vakituista palkansaajaa tai vähintään kuusi tilapäistä palkansaajaa. Kaikkien työnantajien on annettava kausiveroilmoitus ja vuosi-ilmoitus maksamistaan palkoista.

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että kaikki työntekijää koskeva dokumentaatio on kunnossa. Tämä pitää sisällään työsopimuksen, mahdolliset liitännäissopimukset, kuten salassapitosopimus tai kilpailukieltosopimus sekä muut yrityskulttuuriin kuuluvat työntekijää koskevat normit, jotka voivat olla vaikkapa säännöt internetin käyttämisestä työpaikalla tai säännöt yrityksen työntekijän esiintymisestä sosiaalisessa mediassa.

6. Immateriaalioikeudet

Immateriaalioikeudet ovat yksinoikeuksia, joiden avulla voidaan turvata henkisen työn tulosten taloudellinen hyödyntäminen. Immateriaalioikeudet syntyvät luonnollisille henkilöille, mutta ne voidaan sopimuksilla varsin vapaasti siirtää. Huomionarvoista on, että yrityksille ei synny lähinnä tavaramerkkiä lukuunottamatta immateriaalioikeuksia, vaan työntekijät ovat lähtökohtaisesti ensimmäisiä oikeuksien haltijoita. Yrityksen on siten huolehdittava itse sopimuksin, että se saa tarvitsemansa oikeudet.

Toiseksi immateriaalioikeudet vaikuttavat myös yrityksen toimintaan huolimatta siitä, suojaako yritys omia toimintojaan. Yritystoiminnassa on nimittäin otettava huomioon muiden hyödyntämät yksinoikeudet. Tahatonkin toisen oikeuden loukkaus saattaa pysäyttää oman toiminnan jopa pidemmäksi aikaa.

Immateriaalioikeuksia ovat mm. toiminimioikeus, tavaramerkkioikeus, verkkotunnus, patentti, hyödyllisyysmallioikeus (pikkupatentti), mallioikeus, tekijänoikeus sekä integroidun piirin piirimalli ja kasvinjalostusoikeus.

7. Yrityksen nimi

Yrityksen toiminnassaan käyttämä nimi on yrityksen toiminimi. Toiminimi voi olla vaikkapa toimintaa kuvaava tai koostua yrittäjien nimistä, mutta pääsääntönä on, että toiminimen käyttämisestä ei saa aiheutua sekaannusta toisen suojatun toiminimen tai tavaramerkin kanssa.

Elinkeinonharjoittaja voi käyttää toimintansa osasta aputoiminimeä tai toiminnassaan toimintansa ohella toissijaista tunnusta (ei välttämättä tarvitse olla edes nimi, vaan se voi olla myös visuaalinen tunnus). Lisäksi rinnakkaistoiminimellä tarkoitetaan toiminimen toisenkielistä käännöstä.

Yksinoikeus toiminimeen saadaan esimerkiksi rekisteröimällä ja se tarkoittaa, että kukaan muu ei saa käyttää siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä.

8. Yrityksen verkkotunnus

Yrityksen verkkotunnuksen ei tarvitse olla verkkotunnuksen hakijan tavaramerkki tai toiminimi. Rekisteröidyn tavaramerkin ja toiminimen haltijalla on kuitenkin oikeus käyttää merkkiään verkkotunnuksena, eikä verkkotunnus saa oikeudettomasti perustua toisen suojattuun tavaramerkkiin tai nimeen.

Verkkotunnuksen voi rekisteröidä sekä yhteisö että yksityinen ihminen ja Viestintäviraston verkkosivuilta voi tarkistaa, onko verkkotunnus varattu vai vapaa.

Mistä uusi yritys voi saada juridista apua? Meiltä tietysti! Olemme itsekin yrittäjiä ja käyneet uuden yrityksen perustamisen kaikki vaiheet läpi juurta jaksain.

Kirjoittaja on Law1 lakimies ja perustaja Miia Lavonen.

Mainokset

Kommentointi on suljettu.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: